2024, Helsinki
Helsingin Muurarimestari
Ideoimamme ja rakennuttamamme massiivitiilikerrostalo painovoimaisella ilmanvaihdolla

Avarrus-arkkitehtien osakkailla Pauli Siposella ja Niilo Ikosella oli yhteinen visio kestävästä kerrostalosta, joka olisi pitkä-ikäisyyden lisäksi myös ekologisesti kestävä. Visio muuttui todeksi kun arkkitehtien perustamalle Kestävät Kodit Oy:lle myönnettiin Oulunkylästä tontti Helsingin Kehittyvä kerrostalo-ohjelman kautta.

























1950-luvusta lähtien suomalaisessa rakentamisessa on pitkälti turvauduttu elementtirakentamiseen. Esivalmistetut monikerrosrakenteet ovat alttiita kosteusvahingoille ja osoittautuneet hankalasti korjattaviksi, kun taas 1900-luvun alun massiivitiilirungot ovat olleet helppohoitoisia sekä vähän energiaa kuluttavia, sillä massiivitiilirunko toimii passiivisena lämpövarastona talvella ja viilentävänä rakenteena kesällä. Helsingin Muurarimestarin massiivitiilirunkoiset ulkoseinät on 60:stä 75 cm:iin pelkkää tiiltä, kuten sata vuottakin sitten.

”Unelmamme oli rakentaa kerrostalo joka kestäisi paikallaan sata tai kaksikin sataa vuotta kuten Helsingin vanhat kivitalot, jotka ovat edelleen tiilirunkonsa puolesta hyvässä kunnossa. Nykyaikaiset rakenteet ja rakentamistavat ovat toki tehneet rakentamisesta tehokkaampaa ja taloudellisempaa, mutta useimmiten kestävyyden ja korjattavuuden kustannuksella.”
Helsingin Muurarimestarissa painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta on otettu huomioon asuntojen pohjaratkaisuista lähtien. Jokainen asunto avautuu vähintään kahteen ilmansuuntaan, mikä laadukkaiden pohjaratkaisujen lisäksi mahdollistaa asuntojen läpituulettamisen. Lähes huoltovapaan painovoimaisen ilmanvaihdon eduiksi voidaan laskea helpot ja tilakohtaiset säätömahdollisuudet ja riippumattomuus sähkövoimasta. Sisäilman laatu on huomioitu asunnoissa välttämällä liimaa ja muovia sisältäviä rakennusaineita, kuten lastulevyä.
”Muurarimestari on enemmän kuin pelkkä rakennus. Sillä osoitamme, että perinteinen massiivitiilimuuraus voi vastata nykyaikaisiin rakentamisen haasteisiin ja vaatimuksiin.”























